Aseistus Saksassa: 800 miljardia euroa Putinin varjoa vastaan

Aseistus Saksassa: 800 miljardia euroa Putinin varjoa vastaan

Euroopan sotilaspolitiikka on murroksessa. Saksassa käynnistetään 800 miljardin euron aseistusohjelma, jossa tuleva Merzin hallitus työskentelee yhdessä SPD:n ja vihreiden kanssa. Syy tähän? Oletettavasti lähestyvä "Venäjän uhka". Tämä kehitys ei vaikuta pelkästään turvallisuuspolitiikkaan, vaan myös Saksan sosiaaliseen tilanteeseen, sillä samalla koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaalietuuksia leikataan massiivisten sotilasmenojen oikeuttamiseksi. Miten Ilmoitettu luokka luokkaa vastaan Puolustusyritysten osakkeiden hinnat nousevat jo nyt samalla kun epävarmuus kasvaa yhteiskunnassa, erityisesti työntekijöiden ja nuorten keskuudessa.

Se, mitä Saksassa tällä hetkellä tapahtuu, muistuttaa historian synkkiä lukuja. Aseistustoimenpiteet 1930-luvulla Adolf Hitlerin aikana vaativat valtavia rahasummia Wehrmachtin varustamiseen 1,1 miljoonan kokoiseksi ja siten sen aseman palauttamiseksi suurvaltana. Yhtäläisyydet ovat hälyttäviä: silloinkin armeijaa laajennettiin suuresti kestämättömällä velkarahoituksella ja tehottomilla ohjelmilla, mikä johti lopulta katastrofaaliseen sotaan. Myös Wikipedia tekee selväksi, että Wehrmachtin uudelleenaseistautuminen toi mukanaan valtavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.

Huolestuttavaa kehitystä

Saksan turvallisuus- ja puolustusteollisuuden liittoliitto (BDSV) vaatii nyt vaikeuksissa olevalta autoteollisuudelta massiivisia investointeja puolustussektorille, jota rohkaisee uuden musta-punaisen liittohallituksen suunnittelema puolustusmenojen velkajarrun keventäminen. Tällä kehityksellä voi olla myös myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, kuten Maailmantalouden instituutin (IfW) raportti osoittaa, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa jopa 1,5 prosenttia, jos sotilasbudjetit nostetaan 3,5 prosenttiin BKT:sta. Taz ottaa tähän kantaa ja korostaa vaaroja, joita tällaiset investoinnit voivat sisältää.

Velan ottaminen ja aseteollisuuteen sijoittaminen ovat kaikkea muuta kuin ongelmatonta. Kriitikot varoittavat, että suuri osa rahoista voi virrata hallintoon ja palkkojen sijaan kiireellisesti tarvittaviin sotilasvarusteisiin tai tutkimukseen. Huoli, jonka jakavat myös useat taloustieteilijät. He väittävät, että suurempi osuus sotilasmenoista pitäisi jäädä Eurooppaan, jotta taloutta ei kuormitettaisi veronkorotuksilla, jotka puolestaan ​​voisivat hidastaa kasvua.

Entä vastustus?

Protestit tätä kehitystä vastaan ​​ovat lisääntymässä. Tapahtuma "Onko Putin Berliiniä vastaan?" järjestetään muun muassa Münchenissä. järjestetään 20. kesäkuuta 2025, jossa käsitellään näihin aseistussuunnitelmiin liittyviä kysymyksiä ja niihin liittyviä pelkoja. On olemassa vastarintaa, joka ei kohdistu ainoastaan ​​aseistussuunnitelmia vastaan, vaan myös yhteiskunnan sortoa vastaan, joka vaikuttaa erityisesti köyhiin, maahanmuuttajiin, naisiin ja omituisiin ihmisiin. Mielenosoitukset eri kaupungeissa, kuten Serbiassa, Ranskassa ja Saksassa, osoittavat jo opposition vahvuutta.

Kaiken kaikkiaan herää kysymys: Kuinka pitkälle yhteiskunta voi ja aikoo tukea tätä uudelleenaseistuspolitiikkaa, jos samalla sosiaalisia alueita leikataan rajusti? Ja mitä jää jäljelle, kun puolustusteollisuus on vastuussa? On toivottavaa, että vastarinta on tarpeeksi vahva näyttääkseen toisen polun.