Sota ja asevelvollisuus: Tarvitseeko Saksa paluuta pakolliseen asepalvelukseen?

Sota ja asevelvollisuus: Tarvitseeko Saksa paluuta pakolliseen asepalvelukseen?

Tänä iltana "Hard but Fair" -tapahtumassa käydään keskusteluja jälleen kerran Euroopan kiireellisistä turvallisuuskysymyksistä. Moderaattori Louis Klamroth toivottaa sinut tervetulleeksi jännittävään ohjelmaan aiheesta, joka on tärkeämpää kuin koskaan geopoliittisten jännitteiden aikana: "Sota Euroopassa: ei turvallisuutta ilman pakollista asepalvelusta?" Tähän keskusteluun osallistuvat korkean profiilin vieraat, jotka ovat turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimpiä ääniä.

Keskustelujen joukossa ovat CDU:n ulko- ja puolustuspoliittisen vararyhmän puheenjohtaja Norbert Röttgen, vasemmistopuolueen johtaja Jan van Aken ja Bundeswehrin apulaispäätarkastaja Nicole Schilling. Mukana ovat myös toimittaja ja kirjailija Özge Inan, valtiotieteilijä Carlo Masala Münchenin Bundeswehrin yliopistosta, oikeustieteen opiskelija ja reserviläinen Annabell Günther ja Helena Clear, joka työskentelee vapaaehtoisen sosiaalivuoden parissa. Keskustelu pyörii keskeisen kysymyksen ympärillä: Riittääkö vapaaehtoinen asepalvelus vai tarvitseeko Saksa paluuta asevelvollisuuteen?

Geopoliittiset jännitteet ja asevelvollisuus

Haaroittunutta kysymystä tarkastellaan nykytilanteessa, jossa Venäjä käy sotaa Euroopassa ja Naton joukot ovat valmiustilassa. Puolustusministeri Boris Pistorius on tässä yhteydessä vaatinut lisää sotilaallista voimaa Saksassa, mikä on herättänyt uudelleen keskustelun pakollisesta asepalveluksesta. Tekijän raportin mukaan NZZ Paluu pakolliseen asepalvelukseen on jo todellisuutta useissa Euroopan maissa: Kroatia ja Serbia ovat ottaneet tämän toimenpiteen uudelleen käyttöön vuonna 2023, kun taas Tanska laajentaa nyt pakollista asepalvelustaan ​​koskemaan naisia.

Euroopan turvallisuuteen kohdistuvat paineet ovat kuitenkin saaneet myös muut maat harkitsemaan asevelvollisuuden uudelleen käyttöönottoa. Tästä kehityksestä huolimatta tutkimukset osoittavat, että mielipiteet vaihtelevat suuresti väestön sisällä. Saksassa ja Ranskassa enemmistö kannattaa asevelvollisuuteen paluuta, kun taas Italiassa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa vastustetaan. Gids Hampuri korostaa, että ennen kaikkea asevelvollisuuden soveltuvuudesta henkilöstövajeiden paikkaamiseen ja reservien muodostamiseen keskustellaan intensiivisesti.

Armeijan rakentaminen ja henkilöstövaatimukset

Geopoliittisten muutosten seurauksena monet Euroopan maat ovat lisänneet puolustusmenojaan ja investoivat uusiin sotilasvarusteisiin, kuten panssarivaunuihin ja ohjuspuolustusjärjestelmiin. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että sotilaista saattaa olla pulaa näiden uusien järjestelmien tehokkaaseen käyttöön. äänekäs NZZ Jopa 2 miljoonaa aktiivista sotilasta voitaisiin mobilisoida sodan sattuessa, mutta vain Turkki ja Kreikka, suurista sotilaallisista maista, ovat säilyttäneet pakollisen asepalvelun.

Saksassa asevelvollisuuden lakkauttaminen vuonna 2011 ennusti asevoimien asteittaista heikkenemistä, mikä nähtiin reaktiona kylmän sodan jälkeisiin turvallisuuspoliittisiin muutoksiin. Mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kyseenalaistanut monia näkökohtia. Tutkimukset osoittavat, että asevelvollisuuteen on ristiriitainen suhde varsinkin nuorissa ikäryhmissä: kun valtaosa vanhemmista kannattaa sitä, 18–29-vuotiaat suhtautuvat asiaan skeptisemmin.

Tätä taustaa vasten tämänpäiväinen "Hard but Fair" -jakso ei ole vain poliittista iskujen vaihtoa, vaan myös syvällistä tarkastelua siitä, voisiko asevelvollisuudesta tulla todellisuutta Saksassa ja miten.