Taistele rahasta: hyvinvointivaltio paineen alla – uudistuksia tarvitaan nyt!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

15.9.2025 Louis Klamrothin johdolla "Hard but Fair" keskustellaan hyvinvointivaltion uudistuksista ja ajankohtaisista haasteista.

Am 15. September 2025 diskutiert "Hart aber fair" unter Louis Klamroth über Reformen des Sozialstaats und aktuelle Herausforderungen.
15.9.2025 Louis Klamrothin johdolla "Hard but Fair" keskustellaan hyvinvointivaltion uudistuksista ja ajankohtaisista haasteista.

Taistele rahasta: hyvinvointivaltio paineen alla – uudistuksia tarvitaan nyt!

15.9.2025 Louis Klamrothin moderaattorin "Hart aber fair" -tapahtuma käsittelee hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Ohjelman teemana on ”Hyvinvointivaltio paineen alla – uudistukset eläkkeissä, veroissa ja kansalaisetuuksissa”. Avainkysymys, jolla on tarkoitus herättää keskustelua, on provosoiva: "Hyvinvointivaltio liian kallis – paskaa vai katkeraa totuutta?" Vieraat, kuten CDU:n liittokanslerin päällikkö Thorsten Frei ja SPD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matthias Miersch, tuovat tähän tärkeään keskusteluun paljon kokemusta ja erilaisia ​​näkökulmia. Mukana ovat myös Ricarda Lang Vihreistä, yrittäjä Stella Pazzi, Katja Kipping, General Parity Associationin toimitusjohtaja ja Marcus Weichert Dortmundin työvoimakeskuksesta.

Tämän uuden keskustelun taustalla on liittokansleri Friedrich Merzin ilmoittama "uudistusten syksy". Uudelleen Joyn Raportin mukaan hyvinvointivaltion taloudellisen vajeen arvioidaan olevan yli 170 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Tällainen haaste herättää joitakin kiireellisiä kysymyksiä: Pitäisikö liittovaltion asettaa enemmän taakkaa rikkaille? Ovatko sosiaalietuuksien leikkaukset väistämättömiä? Ja miten unioni ja SPD voivat löytää yhteisen nimittäjän, erityisesti sellaisissa asioissa kuin eläkkeet, verot ja kansalaisten rahat?

Paine kasvaa

Hyvinvointivaltiokeskusteluun liittyy myös lisääntyvä taloudellinen paine. Sen mukaan Deutschlandfunk liittokansleri epäilee vakavasti nykyisen järjestelmän taloudellista kannattavuutta. Koalitiokumppanit korostavat hyvinvointivaltion tärkeyttä, mutta vastustavat leikkauksia etenkin työttömyyden kasvun ja haastavan taloustilanteen vuoksi.

Koalitiosopimus kaavailee nimenomaan kansalaisetujärjestelmän uudelleenjärjestelyä kohti "työnhakijoiden perusturvaa". Oikeudet ja velvollisuudet tulee säännellä selkeästi, samalla kun työvoimakeskuksille on varattava riittävästi resursseja. On ratkaisevan tärkeää, että työttömät saavat henkilökohtaisia ​​tarjouksia tukeakseen paluutaan työmarkkinoille.

Eläkeuudistus asialistalla

Uudistuskeskustelun aiheina ovat myös eläke- ja terveydenhuollon uudistukset. Kansalaisetuuksien saajien määrä on kasvanut lisääntyneen Ukrainan pakolaisvirran vuoksi, jotka ovat hakeneet suojelua Saksasta huhtikuusta 2025 lähtien. Liittovaltion budjetissa on kansalaisrahoihin suunniteltu yhteensä 52 miljardia euroa vuodelle 2025, mikä on 8 % kokonaisbudjetista ZDF raportoitu.

Valtiovarainministeri Lars Klingbeilin mukaan budjettivajeen odotetaan olevan jopa 172 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Tätä haastetta pahentavat myös kasvavat puolustusmenot ja ikääntyvä yhteiskunta. Miljardien eläkepaketista keskustellaan. Vuodelle 2025 eläkesäätiölle on suunniteltu avustuksia 121 miljardia euroa, sillä eläkeläisiä on yhä enemmän kuin maksunmaksajia. Mutta myös tässä on kritiikkiä, ei vähiten yhä hauraamman taloudellisen tilanteen vuoksi.

Nykyinen keskustelu sai hyvän vastaanoton tiedotusvälineissä, mutta se sai myös poliittista ja yhteiskunnallista kiinnostusta. Uudistukset eivät ole tärkeitä vain poliittiselle luokalle, vaan niillä on myös syvällisiä seurauksia kaikille sosiaalipalveluista riippuvaisille. Tulevat viikot ja kuukaudet näyttävät, kestääkö liittohallitus haasteet ja miten yhteiskunta reagoi haluttuihin muutoksiin.