Nummien renaturaatio Aßlingissa: Uusi elämä uhanalaisille ekosysteemeille!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Hiilidioksidin varastoinnin renaturointiprojekti alkaa Loitersdorfer Moorissa lähellä Aßlingia, ja avustajat laskevat eläimiä ja kasveja.

Im Loitersdorfer Moor bei Aßling beginnt ein Renaturierungsprojekt zur CO₂-Speicherung mit tier- und pflanzenzählenden Helfern.
Hiilidioksidin varastoinnin renaturointiprojekti alkaa Loitersdorfer Moorissa lähellä Aßlingia, ja avustajat laskevat eläimiä ja kasveja.

Nummien renaturaatio Aßlingissa: Uusi elämä uhanalaisille ekosysteemeille!

Aßlingin kunnassa aloitettiin äskettäin tärkeä hanke Loitersdorfin nummen kunnostamiseksi. Tavoitteena on palauttaa noin kymmenen hehtaarin pelto alkuperäiseen nummimaisemaan. Ensimmäiset askeleet on jo otettu: Kerstin Brehm ja 15 sitoutunutta vapaaehtoista laskivat ja kartoittivat olemassa olevat eläimet ja kasvit. Tätä hanketta tukevat Ebersbergin energiavirasto osana "Zukunft Plus" -kampanjaa ja "CO₂-Regio" -ilmastotoimisto.

Tulevalle vuodelle suunnitellut toimenpiteet ovat kunnianhimoisia. Tähän sisältyy Moosachin rinnekanavan veden virtauksen hidastaminen patoja rakentamalla ja kuivatusojia ja viemäriä poistamalla. Tavoitteena on luoda monipuolinen märkä biotooppi, johon ei vain mahtuisi erilaisia ​​kasveja ja eläimiä, vaan joka pystyy myös varastoimaan CO₂:ta. Ennusteiden mukaan renaturoitu alue voisi absorboida jopa 1,6 tonnia kasvihuonekaasuja vuodessa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on lähes 240 000 euroa, ja se rahoitetaan ilmastosertifikaateilla.

Nummien ennaturoinnin merkitys

Turvemaiden merkitystä ei voi yliarvioida. Ne varastoivat jopa viisi kertaa enemmän hiiltä neliömetriä kohti kuin metsät ja 500 kertaa enemmän kuin valtameret. Tämän vuoksi on hälyttävää, että yli 90 prosenttia Saksan alkuperäisestä 1,5 miljoonasta hehtaarista nummista katsotaan ojitetuiksi. Kuivatut suot päästävät vuosittain noin 50 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa lähes 7 % Saksan kokonaispäästöistä. Renaturointi on siksi välttämätöntä hiilidioksidipäästöjen suuren mittakaavan vähentämiseksi ja biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi.

Suot eivät ole vain tärkeämpiä hiilen sitomisessa, vaan niillä on myös keskeinen rooli vesitasapainon säätelyssä. Nämä ainutlaatuiset ekosysteemit voivat varastoida veteen 30-kertaisen kuivapainonsa, mikä auttaa estämään tulvia ja tulvia. Turvemaiden ennallistaminen voidaan toteuttaa useilla eri menetelmillä, mukaan lukien uudelleenkostutus anaerobisten olosuhteiden palauttamiseksi ja kotoperäisten kasvien perustaminen.

Katse tulevaisuuteen

Toivotaan, että renaturoituneelle alueelle voisi asettua myös suoheinäsirkat, mikä toimii indikaattorina alueen kunnosta. Jos hanke onnistuu, se voi lähettää positiivisen signaalin ilmastonsuojelulle, mutta myös edistää ekosysteemien vakautta. Turvemaiden ennallistaminen nähdään avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. IPCC vaatii kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen. Tämä tekee Aßlingin kaltaisista aloitteista erityisen arvokkaita.

Yhteisön ponnistelut ovat ehdottoman välttämättömiä tällaisten hankkeiden edistämiseksi. Väestön ja poliittisten päättäjien osallistuminen on ratkaisevan tärkeää rahoituksen turvaamiseksi ja ilmaston- ja luonnonsuojelun kestävän kehityksen varmistamiseksi. Tällä tavoin voidaan antaa kauaskantoinen panos ilmaston vakauttamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.