CDU:n kansalaisetuuudistus: isku työntekijöiden oikeuksiin?

CDU:n kansalaisetuuudistus: isku työntekijöiden oikeuksiin?

Saksassa keskustelu kansalaisten rahoista on täydessä vauhdissa. Tänään, 12.6.2025, suuren liittouman edessä on haaste muuttaa olemassa oleva kansalaisetuusjärjestelmä uudeksi työnhakijan perusturvaksi. Miten jakobiini Raporttien mukaan CDU on taistellut kansalaisten rahan lakkauttamiseksi vaalikampanjasta lähtien, kun taas SPD on avoimempi sopeutuksille. Uusi työministeri Bärbel Bas on jo vahvistanut nopean uudistuksen olevan asialistalla.

Toisaalta Carsten Linnemann CDU:sta korostaa, että järjestelmän sisältöön on puututtava. Kansalaisten rahaan suunnitellut muutokset ovat kuitenkin monimutkaisempia kuin pelkkä niiden poistaminen. Kansalaisten rahojen käyttöönotto, joka on korvannut aiemman Hartz IV -asetuksen tammikuusta 2023 lähtien, ei koskaan ollut kiistaton, ja FDP kritisoi sitä erityisesti.

Kansalaisten rahat: sosiaaliturvan ja työmarkkinakannustimien välillä

Keskustelun ytimessä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus, taloudellinen kestävyys ja kansalaisetujen vaikutukset työmarkkinoilla. Etujen määrä on keskeinen kiistakohta, kuten Bürgergeld.org näyttää. Kriitikot, mukaan lukien FDP:n parlamenttiryhmän johtaja Christian Dürr, pitävät nykyisiä korkoja liian anteliaina peläten, että ne voisivat vähentää kannustimia ryhtyä työhön. Kannattajat puolestaan ​​kannattavat sopeutumista elinkustannusten nousuun ihmisarvoisen elämän varmistamiseksi.

Lisäksi tiedot osoittavat, että kansalaisuusetujen saajien määrä ei ole kasvanut dramaattisesti. IAB:n tutkimus jopa dokumentoi, että perusturvaetuuksia saavien työpaikkojen määrä väheni lähes kuudella prosentilla ensimmäisen vuoden aikana. Epäilykset suorasta yhteydestä kansalaisten rahan käyttöönoton ja työmarkkinoille osallistumisen välillä ovat siksi enemmän kuin perusteltuja.

Pakotteiden ja sosiaalisten arvojen rooli

Keskustelu pakotteista on myös räjähdysmäistä. CDU:n pääsihteeri Linnemann vaatii kansalaisetuuksien lakkauttamista "täydellisiltä kieltäytyneiltä", mutta vähemmän tiukan sanktiojärjestelmän kannattajat väittävät, että apu on tehokkaampaa kuin rangaistus. Tutkimukset osoittavat, että noin neljä kymmenestä tukikelpoisesta ei hyödynnä kansalaisetua usein leimautumisen ja byrokraattisten esteiden vuoksi. Tämä viittaa siihen, että järjestelmän todelliset kustannukset ovat odotettua alhaisemmat.

Keskustelu kansalaisten rahoista heijastelee yhteiskunnallisia perususkomuksia. Tie järjestelmään, joka toisaalta takaa sosiaaliturvan ja toisaalta kannustaa työntekoon, on edelleen haaste. Sellainen hyvinvointivaltio Saksassa Böckler-instituutti valtioiden, on paineen alaisena - erityisesti ottaen huomioon käynnissä olevat keskustelut leikkauksista ja uudistuksista, jotka jättävät perustavanlaatuiset uudistusvuodet, kuten Schröderin "Agenda 2010", edelleen kiistanalaisiksi.

Lopputulos on, että kansalaisten rahat ovat edelleen keskeinen keskustelunaihe Saksan sosiaalipolitiikassa. Toistaiseksi on epäselvää, toteuttaako ja miten suuri koalitio perusturvauudistuksen hallitakseen tasapainon sosiaalisten vaatimusten ja taloudellisten tarpeiden välillä.