Asevelvollisuus takaisin? Saksalaiset vaativat asepalvelusta kaikille!

Asevelvollisuus takaisin? Saksalaiset vaativat asepalvelusta kaikille!

Miltä asevelvollisuuden tulevaisuus näyttää Saksassa? Tämä kysymys on tällä hetkellä monien kansalaisten mielessä, ja tuoreen tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa saksalaisista haluaisi pakollisen asepalveluksen uudelleen käyttöönoton. äänekäs MDR Suurin osa vastaajista kannattaa sekä asepalvelusta että yhdyskuntapalvelua naisille ja miehille. Mielenkiintoista on, että vain 18 % vaatii miehille asevelvollisuutta. Erityisen suurta hyväksyntää on Unionin ja SPD:n kannattajien keskuudessa, kun taas enemmistö vasemmiston vastustajista vastustaa sitä.

Mutta yksinkertainen paluu asevelvollisuuteen, kuten jotkut kuvittelevat, nähdään vaikeana toteuttaa. Severin Pleyer, politologi Bundeswehrin yliopistosta Hampurista, ilmaisee huolensa siitä, että ei ole vielä selvää, mikä uudelleen käyttöönoton tavoite pitäisi olla: lisää sotilaita vai reserviläisiä. Sen jälkeen kun asevelvollisuus keskeytettiin vuonna 2011, monia tarpeellisia rakenteita, kuten piirin armeijan sijaistoimistoja, on purettu. Myös lääkäreiden kokoontumispaikat ovat kärsineet, ja kasarmin kunto jättää paljon toivomisen varaa. Lisäksi on pula kouluttajista ja epäselvä kuva tällä hetkellä asepalveluksessa olevista, joten nopeaa paluuta asevelvollisuuteen ei pidetä mahdollisena. ZDF raportoitu.

Geopoliittiset vaikutteet ja turvallisuuspoliittiset muutokset

Tämä keskustelu pakollisesta asepalveluksesta ei ole vähiten reaktio Euroopan geopoliittisiin muutoksiin. Sen jälkeen kun Yhdysvallat lakkasi olemasta luotettava kumppani Ukrainalle, keskustelu sen uudelleen käyttöönotosta on herännyt uudelleen. Deutschland.de korostaa, että asevelvollisuus otettiin käyttöön vuonna 1956 turvallisuuden lisäämiseksi kylmän sodan aikana. Tuolloin täysi-ikäisten miesten edellytettiin suorittavan asepalvelusta 6–18 kuukautta tai vaihtoehtoisesti sosiaalialan yhdyskuntapalvelua. Ammattiarmeijaan siirtymistä ohjasi usko, että ammattimaisempi joukko voisi vastata paremmin nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksiin.

Tässä yhteydessä asevelvollisuus nähdään sekä mahdollisuutena rekrytoida sotilaita että sosiaalisen vastuun välineenä. Kuitenkin myös varoitetaan, että uudelleenaktivointia ei ehkä pidetä pitkän aikavälin ratkaisuna. Kriitikot kannattavat keskittymistä puolustusliittoihin Euroopassa, ja kaikkialla Saksassa keskustelu on edelleen maksullinen, kun kannattajat vaativat nopeaa paluuta pakolliseen palveluun. Bundeswehrin tavoitteena on kasvaa noin 180 000 sotilasta 200 000 sotilaan vuoteen 2031 mennessä, ja keskustelulla pakollisesta asepalveluksesta voi olla tässä ratkaiseva rooli.

Tämän Saksan pakollisesta asepalveluksesta käytävän intensiivisen keskustelun edut ja haitat ovat edelleen asialistalla, ja jää nähtäväksi, miten poliitikot suhtautuvat selkeään enemmistöön väestöstä. Kun katsoo kansalaisten mielipiteitä, käy selväksi: aiheella on potentiaalia vaikuttaa pysyvästi huomisen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.