Leutheusser-Schnarrenberger vaatii rauhallista Brosius-Gersdorfia koskevassa riitassa

Leutheusser-Schnarrenberger vaatii rauhallista Brosius-Gersdorfia koskevassa riitassa
Maximilianeum, Deutschland - Frauke Brosius-Gersdorfin nimityksestä liittovaltion perustuslakituomioistuimelle, joka on tällä hetkellä BuntaStag-keskustelun painopiste, entinen liittovaltion oikeusministeri Sabine Leutheusser-Schnarrenberger ilmaisee itsensä selvästi. Alev Doğanin haastattelussa hän selittää, että tiedotusvälineitä hallitseva julkinen keskustelu voi olla melko ongelmallista. Hänen mielestään ehdokkaan vakuuttavuus ja poliittinen suuntautuminen ovat alaisen roolin niin kauan kuin he eivät ole ääriliikkeitä ja kyseenalaistavat liberaalin demokraattisen perusjärjestyksen. Hänen viestissään alustalla edelläkävijä korostaa Leutheisser-Schnarrenberger-ohjelman, että BROSIUS-GERSDORFORFORFION AMMATTIIVINEN TAPAHTUMINEN.
50 unionin parlamentin jäsentä, jotka ovat puhuneet ehdokasta vastaan, näyttävät vaikuttaneen sosiaalisessa mediassa ja kirkon ympäristössä olevissa lausunnoissa. Entinen ministeri toteaa tällaisen vaikutusvallan ja vaatii siksi varovaista lähestymistapaa. Se ei usko välittömään erityiskokoukseen parlamentissa ja vetoaa ryhmän sisäisiin keskusteluihin, jolloin hän pitää Merzin roolia ratkaisevana. Koska Brosius-Gersdorfin ympärillä olevat prosessit muokkaavat vähiten puoluepoliittisia tekijöitä, mikä vaikeuttaa arviointia.
liittovaltion perustuslakituomioistuimen poliittinen tehtävä
Liittovaltion perustuslakituomioistuimella (BVERFG) on kaksoisrooli: se on sekä tuomioistuin että perustuslaillinen elin, joka voi johtaa tulkintaongelmiin ja pätevyyskonflikteihin. bpb.de. perustuslain mukaan. Päätökset voidaan tehdä vain pyynnöstä eikä omasta aloitteestaan, mikä vaikuttaa poliittisten päätöksentekijöiden dynamiikkaan.
BverFG päättää perustuslain perusteella, jolloin sen päätöksillä on paljon perustuvia vaikutuksia eri perustuslaillisten elinten välisiin suhteisiin. Historiallisesti tuomioistuin puuttui toistuvasti poliittisiin menettelyihin, esimerkiksi kun se määräsi Bundestagin vuonna 1969 hyväksymään tasa-arvoa koskevan lain ei-naimattomien pakko- tai hiilidioksidipäästöjen vähentämisen vuonna 2021. Sen on aina löydettävä tasapaino perustuslaillisten puitteiden laillisuuden säilyttämiseksi.
BROSIUS-GERSDORF H2>: n nykyinen tila
SPD: n brosius-gersdorfin tuki on toinen komponentti tässä monikerroksisessa prosessissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Frauke Brosius-Gersdorfista käytävä keskustelu on enemmän kuin vain poliittinen liikkeelle. Se kuvaa haasteita, jotka liittovaltion perustuslakituomioistuimen on selviytyvä nykyään, etenkin ympäristössä, jolle on ominaista poliittiset tunteet ja erimielisyydet.
Details | |
---|---|
Ort | Maximilianeum, Deutschland |
Quellen |